George Harmon Coxe

Jenkeissä melko unohdettu, mutta monien arvostama. En oikein saanut selvää kirjailijan todellisesta laadusta näiden suomennosnäytteiden perusteella. Luin jonkin romaanin englanniksi, mutta se ei minua valitettavasti vakuuttanut. Ehkä joskus vielä... Flashgun Casey -tarinoita koottiin vuosi pari sitten omaksi kokoelmakseen, jonka pulp- ja hardboiled-fandom otti riemuiten vastaan.

George Harmon Coxe (1901—1984) aloitti kirjailijanuransa pulp-lehdissä vuonna 1922. Viimeisen novellinsa hän julkaisi vuonna 1970. Coxen ensimmäinen romaani oli Murder with Pictures, joka ilmestyi 1935. Se esitteli Coxen ensimmäisen vakiohahmon, Kent Murdockin. Coxen toinen, kuuluisampi vakiohahmo oli Jack ”Flash” Casey, joka esiintyi Black Maskissa 1930-luvulla. Kummatkin hahmot ovat valokuvaajia. Coxe oli itse toiminut toimittajana ja sanoi kirjoittavansa siitä maailmasta, jonka tunsi.
Coxen myöhemmille romaaneille, joita hän kirjoitti kaikkiaan nelisenkymmentä 1970-luvulle asti ulottuvana ajanjaksona, on sanottu olevan tyypillistä se, ettei niissä ole paljonkaan ulkoista toimintaa. Niissä ihmiset joutuvat itse punomiinsa ansoihin, ja vaikka Coxea ei yleensä pidetä psykologisena rikoskirjailijana, niin hänen kirjoissaan on selkeä psykologinen ote, joka muistuttaa jossain määrin 1940-luvun film noir -elokuvia.
Coxelta on suomennettu vain lehtitarinoita. Flash Casey esiintyy jatkokertomuksena suomennetussa tarinassa ”Hänen viimeinen juttunsa”. Siinä Casey sotkeutuu varastetun keksinnön tapaukseen, johon liittyy myös pari murhaa. ”Etsivä joutuu satimeen” (1934?) on lyhyt tarina, jossa poliisi ratkaisee murhan ja kidnappauksen seuraamalla liköörikaramellien tuoksua. ”Pääseekö kyytiin?” on lämminhenkinen ja hiukan sentimentaalinen tarina miehestä, joka nuorikkoineen ajaa rekkaa keskellä yötä kohti Bostonia — tyttö on menossa setänsä luokse kuljetusfirman luvalla — ja ottaa sääntöjen vastaisesti kyytiinsä liftaajan. Tämä paljastuu karanneeksi murhaajaksi. Lopetus tulee liian aikaisin ja antaa olettaa, että suomennosta on lyhennetty.
Joitain Coxen tarinoita on filmattu. Esikoisromaani tehtiin samannimiseksi elokuvaksi Murder with Pictures jo tuoreeltaan 1936 Charles Bartonin ohjaamana. Flash Casey esiintyi kahdessa elokuvassa, ensiksi vuonna 1936 elokuvassa Women Are Trouble (ohjaus Errol Taggart) ja vuonna 1938 elokuvassa Here’s Flash Casey (ohjaus Lynn Shores). Edellä mainitut ovat todellisia B-elokuvia; jälkimmäisen pituus on 58 minuuttia. Sittemmin Coxe käsikirjoittikin pari elokuvaa. Suomessa on nähty George Fitzmauricen Arsene Lupin — gentlemannivaras (1938) ja Richard Whorfin Salainen silmä (1945), johon Coxe teki sekä alkuperäistarinan että käsikirjoituksen. Flashgun Casey pääsi radioon vuonna 1946 ja televisioon 1951, jolloin häntä esittivät ensiksi Richard Carlyle ja sitten Darren McGavin. Sarja lopetettiin kuitenkin jo seuraavana vuonna, mutta radiosarja jatkui aina vuoteen 1956 saakka.

Jatkokertomukset:
Hänen viimeinen juttunsa, Apu 23/1953—4/1954.
Novellit:
Etsivä joutuu satimeen, Apu 44/1950. Alun perin ilmeisesti Licorice Drops. Complete Stories, huhtikuu 1934.
Pääseekö kyytiin? Seura 30/1953.