Ray Cummings

Vähän liikaa painotan tässä Cummingsin rikos- ja eroottista kirjallisuutta, kyllä hän oli ennen kaikkea scifi-kirjailija. Tässä linkki Ray Cummingsin Gutenbergissa saatavilla oleviin teksteihin. Jess Nevinsin luonnehdinta (pitää skrollata aika pitkään alas) setä Tubbysta ei vastaa ollenkaan sitä, millaisia suomennetut tarinat ovat, mutta oletan, että Cummingsilla on ollut monia samannimisiä hahmoja. Vaikka on kai täysin mahdollista, että jutut eivät ole Cummingsin kirjoittamia - listasta voisi päätellä (en muista enää), että yhtäkään setä Tubby -juttua ei suomeksi ole julkaistu Ray Cummingsin nimellä ja olen päätellyt kirjailijuuden vain sen perusteella, että Cummingsilla on tämän niminen hahmo! Ellen joskus lue kaikkia 1930-luvulla ilmestyneitä amerikkalaisia pulp-lehtiä, asia ei välttämättä ratkea...

Tekstin lopussa mainitut kauhunovellit lienevät peräisin Dime Mysteryn kaltaisista shudder pulpeista, ja haluaisinkin hiukan tarkastella niitä uudestaan. Yeah, right!

Cummingsin rikosnovelleja on aika vastikään julkaistu kokoelmana.

Ray Cummings tunnetaan paremmin tieteiskirjallisuudestaan, mutta hän kirjoitti myös rikosnovelleja pulp-lehtiin 1930-luvulla. Näissä puuhissa hän erikoistui ns. ”tuhmiin” (spicy) juttuihin, jotka olivat niin puhdasta pornografiaa kuin noina aikoina vain pystyttiin tekemään. Novelleissa oli myös rikosainesta, mutta se oli oikeastaan olemassa vain sen takia, että naisia pystyttiin tarinan avulla pahoinpitelemään, riisumaan, uhkailemaan, suutelemaan ja raiskaamaan.
Cummings kirjoitti näitä ”tuhmia” novelleja mm. Dan Turner — Hollywood Detectiveen, joka pääasiallisesti sisälsi järjettömiä tarinoita Robert Leslie Bellemin yksityisetsivästä. Kuuluisimmat alan lehdet olivat Spicy Detective ja Spicy Mystery Stories. Myös Uncanny Tales on syytä mainita, koska se vei lajityypin pisimmälle ja kokeili sensuurin ja sietokyvyn rajoja. Tähän lehteen Cummings kirjoitti nimellä Gabriel Wilson vaimonsa Gabriellen kanssa — mikä sinänsä on mielenkiintoinen anekdootti naishistoriassa. Hiukan arvokkaampaakin tavaraa Cummings kirjoitti, mm. Black Maskiin tarinoita sankarinaan Timothy McGuirk. Nämä tarinat ilmestyivät jo 1920-luvulla.
Cummings tunnetaan nykyään lähinnä science fiction -kirjailijana. Hänen tunnetuin alan teoksensa on romaani Girl of the Atom (1922; alun perin 1919 nimellä "Girl in the Golden Atom"; ks. pitkä essee). Cummingsilta on kuitenkin tältäkin alalta suomennettu vain novelleja. ”Atomin uumenissa” on naiivi ja vauhdikas scifi-novelli tiedemiehestä, jonka työtoveri aikoo räjäyttää New Yorkin atomipommilla. Tiedemies päättää pysäyttää miehen ja lähtee hyökkäykseen Tubby-nimisen miehen kanssa aseinaan itse keksityt pienennys- ja suurennusaineet. Miehet päätyvät lopulta atomin sisään ja näkevät suunnattomia erämaita eri atomien välillä. Lopulta pommi kuitenkin räjähtää, mutta tiedemiehen keksinnön ansiosta sen radioaktiivisuus on kuitenkin hyväätekevää: kasvit kasvavat suuremmiksi ja sadot ovat kymmenkertaisia! Tämän jälkeen onkin vain hyvä, että homma paljastuu yksinkertaisen Tubbyn uneksi. Atomimaailman kuvauksessa on primitiivistä viehätystä.
Cummingsin ”tuhmia” novelleja ei ole suomennettu. Sen sijaan hänen sarjasankarinsa Uncle Tubbyn juttuja suomennettiin Seikkailujen Maailmassa ja Iskussa setä Tubbyn nimellä. Tubbyn seikkailut ovat lyhyitä arvoitusnovelleja eivätkä sellaisinakaan kovin kiinnostavia; henkilönä Tubby muistuttaa hiukan Chestertonin Isä Brownia. Isku-lehdessä julkaistiin monta setä Tubby -novellia ilman tekijän nimeä.
”Kuristusmania” käy lähellä kauhutarinaa, mutta jää melko laimeaksi sukukirouksen — suvun naiset tekevät sanoinkuvaamattomia kauheuksia täysikuulla lotuskukan tuoksuessa voimakkaasti — paljastuessa tavanomaiseksi rikokseksi. Yllättävää väkivaltaa novellissa on: miehen kaula on leikattu poikki ja sitä on pureksittu. ”Kuoleman nauru” on samantyyppinen tarina, jossa on sama vika: Cummings ei tee painajaisen keskelle joutuvista ihmisistä riittävän kiinnostavia.
Lyhyt ”Turmion hetki” kertoo miehestä, jonka muisti pettää ratkaisevana päivänä: hänen on tarkoitus kostaa häntä huijanneelle miehelle ensiksi tappamalla ja sitten räjäyttämällä hänet palasiksi. Hiukan pidemmässä ”Pataässässä” mies tappaa toisen, jottei hänen suorittamansa murha tulisi julkisuuteen. Cummingsin lyhyet jutut ovat liian lyhyitä ollakseen kiinnostavia.

Novellit:
Kuoleman nauru, Isku 45/1936.
Kuoleman vesikello, Seikkailujen Maailma 2/1939. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. (Setä Tubby)
Kuolleen miehen kengät, Seikkailujen Maailma 2/1937.
Kuristusmania, Seikkailujen Maailma 7/1939.
Murhamiehen varjo, Isku 8/1937. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. (Setä Tubby)
Myrkkyneulan arvoitus, Isku 51/1937. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. (Setä Tubby)
Myrkkyspesialisti, Isku 28/1937. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä. (Setä Tubby)
Pataässä, Seikkailujen Maailma
Turmion hetki, Seikkailujen Maailma 3/1938.

Tieteisnovellit:
Atomin uumenissa, Seikkailujen Maailma 3/1954.
Rangaistus, Seura 21/1935.