Lawrence Block

Tämän hakusanan kirjoittamiseen liittyy yksi henkilökohtaiseen elämääni liittyvä samaan aikaan kipeä ja ilahduttava muisto, mutta en kerro sitä täällä enkä ainakaan nyt. Riittänee kun sanon, että sattuneesta syystä naputtelin sen kauheata vauhtia eräänä lauantaiaamupäivänä vuonna 2000. Siksi siihen tuli virheitä. Blockin ensimmäinen omalla nimellä julkaistu rikoskirja ei suinkaan ollut The Girl with the Long Green Heart (1965), vaan Mona, joka tuli jo vuonna 1961 (Fawcett Gold Medal -pokkarina). Lisäksi samana vuonna ilmestyi Markham-tv-sarjan romaaniversio The Case of the Pornographic Photos (Belmontin julkaisemana eli huomattavasti vähäisemmältä pokkaritalolta). James Reasoner arvioi jälkimmäisen kirjan täällä.

Viime vuosina on paljon julkaistu Blockin eri salanimillä julkaistuja pokkareita hänen omalla nimellään, pääosin Hard Case Crimen julkaisemana. Mona on julkaistu uudestaan Blockin alkuperäisellä nimellä Grifter's Game ja, hm, toinen kirja on julkaistu nimellä Lucky at Cards. Lisäksi kohta tulee A Diet of Treacle. Hieno kansi on myös tässä. Lisäksi pieni Subterranean Press on julkaissut uudestaan seksipokkarina ilmestyneen Cinderella Simsin. Näistä kyllä löytyisi tiedot siitä, missä ja millä nimellä ne on alun perin julkaistu, mutta nyt juuri (23:14) ajatus on kohtuuton. Simsin alkuperäinen pokkarinimi taisi olla $20. (Se olikin $20 Lust, ja Bill Crider arvioi kirjan täällä.) James Reasoner on arvioinut mainittuja kirjoja: Grifter's Game ja Lucky at Cards.

Vielä jotain: en ole ollut kauhean innostunut lukemistani Scudder-romaaneista, mutta Evan Tanner -kirjoista olen pitänyt, ne ovat hauskoja ja rentoja. Uskoisin, että pitäisin vanhemmista Blockeista vielä enemmän. Pakko kostaa -kirja on aivan varmasti parempi kuin mitä tässä sanon, mutta en ole koskaan ollut mikään kostokirjojen ystävä. Koko kuvio on minusta outo - toisaalta minun tai perheeni kimppuuni ei ole koskaan hyökätty väkivaltaisesti. Blockilta on suomennettu enemmänkin novelleja 1990- ja 2000-luvuilla Book Studion antologioissa, mutta niistä minulla ei ole listaa. Jos sellaisen jostain saan tempaistua, postitan sen tänne. (Jostain syystä muuten pidän mieluummin nyt tätä blogia kuin Pulpettia. Haitanneeko tuo tosin mitään?)

Vielä sen verran, että on aivan käsittämätöntä, että ilman Book Studiota Blockin julkaiseminen Suomessa olisi jäänyt yhteen Vaasa Oy:n julkaisemaan puolivillaiseen pokkariin. Mikä suomalaisia kustannustoimittajia oikein vaivaa?

Lawrence Block

Lawrence Block (s. 1938) aloitti rikoskirjailijan uransa samalla tavalla kuin Donald Westlake ja muutama muu: tehtailemalla seksipokkareita 1960-luvulla. Block oli saanut vuonna 1957 yhden novellin julkaistua Manhuntissa, mutta varsinaisesti hänen uransa alkoi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa salanimillä julkaistuilla seksikirjoilla. Block ei ole julkisesti myöntänyt tehneensä kuin yhden tällaisen kirjan — William Ardin aloittaman Babe in the Woodsin (1961), jonka Block viimeisteli Ardin kuoltua syöpään. Seksipokkarit olivat kuitenkin siitä kiitollinen kirjoittamisen ala, että jos väliin vain änkesi muutaman seksikohtauksen, saattoi kirjassa muuten tehdä mitä tahansa. Blockin mukaan ne olivat hyvä tapa opetella kirjailijanuraa. Maksettu rakastaja –niminen pornokirja (1960) on suomennettu salanimellä Sheldon Lord, jota nimeä Blockin tiedetään käyttäneen. Samaa salanimeä käytti myös Donald Westlake.
Ensimmäinen varsinainen rikoskirja, jonka Block teki, oli The Girl with the Long Green Heart (1965), jonka jälkeen hän loi ensimmäisen sarjahahmonsa, Evan Tannerin. Tämä on freelance-vakooja, jonka aivojen unikeskus on tuhoutunut. Suomentamattomat Tanner-kirjat ovat parodisia ja yllättävän hauskoja aikansa vakoilukirjoja. Seuraavat Blochin kehittämät sarjahahmot olivat Chip Harrison ja Leo Haig, joista kertovat kirjat olivat Nero Wolfe -pastisseja.
Tämän jälkeen Block loi kaksi kuuluisinta hahmoaan, joista toinen on Bernie Rhodenbarr, murtovaras, joka samalla pyörittää kirjakauppaa ja ratkaisee rikoksia. Asetelma on lukemieni kirjojen perusteella epäuskottava, mutta monet pitävät Bernie-kirjojen rennosta otteesta. Yksityisetsivä Matt Scudder on Blockin kovaksikeitetyin vakiohahmo. Hänen seikkailunsa alkoivat muutamalla kioskikirjalla 1970-luvun puolessa välissä, mutta sittemmin Scudder-kirjoista tuli kovakantisia. Hänestä on tullut yksi luetuimpia yksityisetsiviä nykykirjallisuudessa. Samalla kirjoista on hävinnyt melkein tyystin kovaksikeitetty asenne ja tyyli ja Tannerin yksityiselämä ongelmineen on noussut esille.
Blockilta on suomennettu yksi kirja kioskipokkarina. Pakko kostaa (1967) on ajalleen tyypillinen kostotarina: Nuoripari todistaa häämatkallaan hämäräperäisen liikemiehen murhan. Jostain syystä murhaajat päättävät jättää heidät henkiin, mutta raiskaavat naisen. Lähtötilanne on epäuskottava, mutta jatko on sitä vielä enemmän: nuoripari lähtee tappajien perään New Yorkiin epämääräisten puheiden perusteella, löytää miehet ja tappaa heidät. Block tekee kuitenkin parhaansa, ja parhaimmillaan kirjan niukka tyyli luo tehokasta, joskin tavanomaista kuvaa henkisesti tyhjästä maailmasta ja pahasta suurkaupungista. Lopun selvittelyt ovat jännittäviä, vaikka Block uhraa kostotematiikalle vain muutaman tyypillisen repliikin. Kirjan suurin heikkous on kuitenkin se, että päähenkilöt eivät tule lukijalle kovin läheisiksi eikä heidän kohtaloistaan kiinnostu.
Blockilta on suomennettu myös kourallinen novelleja. "Hullussa ammatissa" kaksi menestyvää ammattimurhaajaa juttelee niitä näitä; loppu on ironinen, mutta ennakoitavissa. "Tenniskaverit" on muunnelma Muukalaisia junassa -tarinasta; lopetukseltaan tarina on erilainen kuin Highsmithillä ja Hitchcockilla. "Kaikki on käytävä läpi" kertoo entisestä sheriffistä, jonka kaupungin nokkamies kutsuu luokseen, koska hänen lapsensa on kidnapattu. Kovaksikeitetyn novellin lopetus on vähän turhankin yllättävä, mutta tehokas.
Blockia on hänen suosioonsa nähden filmattu vähän ja tulokset ovat olleet vaatimattomia. Hal Ashbyn 8 miljoonaa tapaa kuolla (1987) perustuu samannimiseen Matt Scudder -kirjaan; jotkut pitävät elokuvaa surkeana, jotkut taas vähintäänkin kiinnostavana. Kiinnostavina ei juuri kukaan pidä Elliott Silversteinin Suomessa näkemätöntä Nightmare Honeymoonia (1973; elokuva perustuu siis Pakko kostaa -kirjaan, mitä en alun perin maininnut - jn) eikä Hugh Wilsonin Murtovarasta (1987), jossa Bernie Rhodenbarrista on tehty Bernice ja häntä esittää Whoopi Goldberg!

Romaani:
Pakko kostaa. Manhattan 112. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1974. Alun perin Deadly Honeymoon. Macmillan 1967.

Novellit:
Ackermanien keräilijä, Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia 1. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1981. Julkaistu myös teoksessa Hitchcock: Mestarin tusina. Suom. Kari Lindgren. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1987. Alun perin Collecting Ackermans. Alfred Hitchcock’s Mystery Magazine, heinäkuu 1977.
Hullu ammatti, Alfred Hitchockin jännityskertomuksia 7. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1982.
Kaikki on käytävä läpi, Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia 9. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1982.
Klik! Alfred Hitchcockin valitut jännärit 3/1980.
Onko tämä hulluutta? Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia 5. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1981.
Ryöstö valtatiellä, Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia 2. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1981. Alun perin Nothing Short of Highway Robbery, Alfred Hitchcock’s Mystery Magazine, maaliskuu 1977.
Tenniskaverit, Alfred Hitchcockin jännityskertomuksia 3. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1981. Alun perin Strangers oa a Handball Court, Alfred Hitchcock’s Mystery Magazine, tammikuu 1977.