Robert Sidney Bowen (1900—1977) oli ensimmäisen maailmansodan lentäjä-ässä ja monipuolinen pulp-kirjoittaja, jonka ura alkoi 1930-luvulla. Hän kirjoitti kauhua ja dekkareita, mutta ennen kaikkea sota- ja lentotarinoita, mm. Dusty Ayres and his Battle Birds -lehteen (1934—1935), jossa lähitulevaisuuden lentosankarit taistelivat Aasian ja Euroopan valloittanutta Tulisilmää, Maailman Hallitsijaa vastaan. Bowen kirjoitti myös lentoalan tietokirjoja. Rikostarinoita hän kirjoitti Detective Talesiin ja Popular Detectiveen, joka ilmestyi 1930-luvulta 1950-luvulle. Myöhemmin 1950-luvulla Bowen kirjoitti mm. Crime and Justice -lehteen. Näiden lisäksi hän kirjoitti urheilulehtiin sekä teki nuorten urheilukirjoja.
Bowen kirjoitti kuitenkin vain kaksi varsinaista rikosromaania, Make Mine Murder -teoksen (1946) ja suomennetun kirjan Timanttisormus morsiamelle (1947). Niiden pääosassa on newyorkilainen yksityis-etsivä Gerry Barnes, joka seurustelee vakituisesti ja on Timanttisormus morsiamelle -kirjassa menossa naimisiin. Valitettavasti tämä onkin kirjan melkein ainoa mielenkiintoinen ominaisuus: kirja on melko naiivi yrittäessään tavoitella samantyyppistä huumoria kuin Hammett käytti Varjomiehessä (1932). Kirjassa Barnes selvittää seurapiirikokkareilla tapaamansa ranskalaisen vastarintamiehen René de Foen murhaa, joka on tapahtunut hänen omassa toimistossaan. Juttuun liittyvät saksalaisten sotilaiden sota-aikana varastamat timantit.
Simo Sjöblomin bibliografian mukaan Robert Wallacen nimellä julkaistussa Richard Curtis Van Loan- eli Naamiomies-sarjassa on yksi Bowenin kirjoittama osa, Petomurhat. Se on alun perin ilmestynyt vuonna 1937 The Phantom Detective -lehdessä. John DeWaltin bibliografia pulp-lehtien uudelleenjulkaisuista arvelee kirjaa kuitenkin melko tuntemattoman George A. MacDonaldin kirjoittamaksi. Petomurhat on sarjan tyypillinen osa, vauhdikas, sujuva ja epäuskottava kertomus rikkaiden seikkailijoiden verisistä murhista. Naamiomies joutuu ongelmaa selvittäessään niin gangsterien käsiin kuin hitsaamaan metallioven auki tulitikkujen ja kaasupullojen avulla. Lisäksi hän törmää tuon tuosta järjettömästi silvottuihin ruumiisiin.
Bowenilta on suomennettu muutama rikosnovelli. ”Kaksoispeli” sijoittuu Bowenin hyvin tuntemaan lentokonemaailmaan ja esittelee sankarinaan Kip Laceyn, jonkinlaisen lentoyhtiön etsivän. ”Kaksoispeli” on suljetun huoneen — lentokoneen tavaratila — arvoitus, mutta kovin pedanttinen selvittelijä Kip Lacey ei ole. Suomennos välittää kuvan rennosta kerronnasta. Hiukan heikompi, lähinnä lyhyen keston ja välinpitämättömän juonen ansiosta, on ”Lentävä ruumisarkku”, jossa Lacey törmää tunnetun miljonäärin nä-köiseen ruumiiseen lentokoneen tavara-tilassa.
Novellissa ”Matkalippu kuolemaan” Lacey selvittää kidnappauksesta etsityn rikollisen murhan. Murha tapahtuu niin korkealla, että ihmiset väkisin nukahtavat — paitsi murhaaja. Ilman kirjoittajan nimeä julkaistussa tarinassa ”Kiristäjä ilmalaivassa” Lacey tapaa elokuvatähden ja tämän poikaystävän, jotka pakoilevat lentokoneessa kiristäjää ja skandaalijournalistia, joka löytyy koneen tavaratilasta kuolleena. ”Matkalippu kuolemaan” ja ”Kiristäjä ilmalaivassa” ovat sujuvia perusnovelleja. Hauskin Kip Lacey -tarina on ”Toinen laukaus”, jossa filmitähti ammutaan kesken lentokoneessa kuvattavan kohtauksen. Bowen huvittelee elokuvaihmisten nimillä: elokuvan ohjaaja on Stromholm ja apulaisohjaaja Krantz kuin muistumina Hollywoodin eurooppalaisista emigranttivahvistuksista. Hassua on myös se, että poliisipäällikön nimi on Jack Warner.
Erilainen on poikkeuksellisen lyhyt — vain reilut kaksi sivua! —”Korkein oikeus”, jossa mies selviää oikeudenkäynnistä vain paljastaakseen vaimolleen, että hän todella murhasi vaimon rakastajan. Ironinen loppuyllätys ei valitettavasti ole kovin kummoinen.
Bowenin kirjoittamista lentosotakirjoista on suomennettu neljä toisen maailmansodan aikaan sijoittuvaa kirjaa. Ne ovat ilmeisesti samanlaisia tapauksia kuin esimerkiksi Bruce Cassidayn Vain viisi tuntia: kirjoja ei ole julkaistu muualla kuin Suomessa. Kirjojen päähenkilö on nuori amerikkalainen Eddie Nash, joka sarjan ensimmäisen teoksen, Taivas palaa -kirjan alussa kertoo juuri lopettaneensa opiskelut Oxfordissa. Nash-kirjat ovat naiiveja: niiden sankarit ovat puhtoisia, he heittävät viatonta herjaa keskenään ja Spitfirellä lentävä Nash kasvaa sekä lentäjänä että sankarina sarjan aikana. Tämänlaisia sotakirjoja ei enää Vietnamin sodan jälkeen voinut kirjoittaa, eikä olekaan ihme, ettei Bowen enää 1960-luvun loppupuolella saanut Nash-kirjoja julkaistua Yhdysvalloissa. Taivas palaa -kirjassa ja Ilmataistelussa Nash osallistuu Englannin puolustukseen, Vierain siivin -teoksessa hän joutuu kumppaneineen kommandotehtävään Ranskaan ja Aavehaukoissa hän lentää Afrikassa.
Bowen kirjoitti kuitenkin vain kaksi varsinaista rikosromaania, Make Mine Murder -teoksen (1946) ja suomennetun kirjan Timanttisormus morsiamelle (1947). Niiden pääosassa on newyorkilainen yksityis-etsivä Gerry Barnes, joka seurustelee vakituisesti ja on Timanttisormus morsiamelle -kirjassa menossa naimisiin. Valitettavasti tämä onkin kirjan melkein ainoa mielenkiintoinen ominaisuus: kirja on melko naiivi yrittäessään tavoitella samantyyppistä huumoria kuin Hammett käytti Varjomiehessä (1932). Kirjassa Barnes selvittää seurapiirikokkareilla tapaamansa ranskalaisen vastarintamiehen René de Foen murhaa, joka on tapahtunut hänen omassa toimistossaan. Juttuun liittyvät saksalaisten sotilaiden sota-aikana varastamat timantit.
Simo Sjöblomin bibliografian mukaan Robert Wallacen nimellä julkaistussa Richard Curtis Van Loan- eli Naamiomies-sarjassa on yksi Bowenin kirjoittama osa, Petomurhat. Se on alun perin ilmestynyt vuonna 1937 The Phantom Detective -lehdessä. John DeWaltin bibliografia pulp-lehtien uudelleenjulkaisuista arvelee kirjaa kuitenkin melko tuntemattoman George A. MacDonaldin kirjoittamaksi. Petomurhat on sarjan tyypillinen osa, vauhdikas, sujuva ja epäuskottava kertomus rikkaiden seikkailijoiden verisistä murhista. Naamiomies joutuu ongelmaa selvittäessään niin gangsterien käsiin kuin hitsaamaan metallioven auki tulitikkujen ja kaasupullojen avulla. Lisäksi hän törmää tuon tuosta järjettömästi silvottuihin ruumiisiin.
Bowenilta on suomennettu muutama rikosnovelli. ”Kaksoispeli” sijoittuu Bowenin hyvin tuntemaan lentokonemaailmaan ja esittelee sankarinaan Kip Laceyn, jonkinlaisen lentoyhtiön etsivän. ”Kaksoispeli” on suljetun huoneen — lentokoneen tavaratila — arvoitus, mutta kovin pedanttinen selvittelijä Kip Lacey ei ole. Suomennos välittää kuvan rennosta kerronnasta. Hiukan heikompi, lähinnä lyhyen keston ja välinpitämättömän juonen ansiosta, on ”Lentävä ruumisarkku”, jossa Lacey törmää tunnetun miljonäärin nä-köiseen ruumiiseen lentokoneen tavara-tilassa.
Novellissa ”Matkalippu kuolemaan” Lacey selvittää kidnappauksesta etsityn rikollisen murhan. Murha tapahtuu niin korkealla, että ihmiset väkisin nukahtavat — paitsi murhaaja. Ilman kirjoittajan nimeä julkaistussa tarinassa ”Kiristäjä ilmalaivassa” Lacey tapaa elokuvatähden ja tämän poikaystävän, jotka pakoilevat lentokoneessa kiristäjää ja skandaalijournalistia, joka löytyy koneen tavaratilasta kuolleena. ”Matkalippu kuolemaan” ja ”Kiristäjä ilmalaivassa” ovat sujuvia perusnovelleja. Hauskin Kip Lacey -tarina on ”Toinen laukaus”, jossa filmitähti ammutaan kesken lentokoneessa kuvattavan kohtauksen. Bowen huvittelee elokuvaihmisten nimillä: elokuvan ohjaaja on Stromholm ja apulaisohjaaja Krantz kuin muistumina Hollywoodin eurooppalaisista emigranttivahvistuksista. Hassua on myös se, että poliisipäällikön nimi on Jack Warner.
Erilainen on poikkeuksellisen lyhyt — vain reilut kaksi sivua! —”Korkein oikeus”, jossa mies selviää oikeudenkäynnistä vain paljastaakseen vaimolleen, että hän todella murhasi vaimon rakastajan. Ironinen loppuyllätys ei valitettavasti ole kovin kummoinen.
Bowenin kirjoittamista lentosotakirjoista on suomennettu neljä toisen maailmansodan aikaan sijoittuvaa kirjaa. Ne ovat ilmeisesti samanlaisia tapauksia kuin esimerkiksi Bruce Cassidayn Vain viisi tuntia: kirjoja ei ole julkaistu muualla kuin Suomessa. Kirjojen päähenkilö on nuori amerikkalainen Eddie Nash, joka sarjan ensimmäisen teoksen, Taivas palaa -kirjan alussa kertoo juuri lopettaneensa opiskelut Oxfordissa. Nash-kirjat ovat naiiveja: niiden sankarit ovat puhtoisia, he heittävät viatonta herjaa keskenään ja Spitfirellä lentävä Nash kasvaa sekä lentäjänä että sankarina sarjan aikana. Tämänlaisia sotakirjoja ei enää Vietnamin sodan jälkeen voinut kirjoittaa, eikä olekaan ihme, ettei Bowen enää 1960-luvun loppupuolella saanut Nash-kirjoja julkaistua Yhdysvalloissa. Taivas palaa -kirjassa ja Ilmataistelussa Nash osallistuu Englannin puolustukseen, Vierain siivin -teoksessa hän joutuu kumppaneineen kommandotehtävään Ranskaan ja Aavehaukoissa hän lentää Afrikassa.
Rikosromaani:
Timanttisormus morsiamelle. Tiikeri 14. Kotkan Kustannus: Helsinki 1957. Alun perin Murder Gets Around. Crown 1947.
Timanttisormus morsiamelle. Tiikeri 14. Kotkan Kustannus: Helsinki 1957. Alun perin Murder Gets Around. Crown 1947.
Nimellä Robert Wallace:
Petojen kuningas. Naamiomies 3. Suom. H. Orava. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alkuperäisteos: The Beast-King Murders. The Phantom Detective, heinäkuu 1937. Taskukirjalaitos: Regency 1965.
Sotaromaanit:
Aavehaukat. Voitto 50. Suom. H. Suikkanen. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin The Phantom Hawks.
Ilmataistelu. Voitto 44. Suom. J. Lampinen. Viihdekirjat: Tapiola 1967. Alun perin The Screaming Sky.
Taivas palaa. Voitto 42. Suom. H. Orava. Viihdekirjat: Tapiola 1967. Alun perin Blaze of Dawn.
Vierain siivin. Voitto 54. Suom. R. Säämänen. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin Wings of Chaos.
Aavehaukat. Voitto 50. Suom. H. Suikkanen. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin The Phantom Hawks.
Ilmataistelu. Voitto 44. Suom. J. Lampinen. Viihdekirjat: Tapiola 1967. Alun perin The Screaming Sky.
Taivas palaa. Voitto 42. Suom. H. Orava. Viihdekirjat: Tapiola 1967. Alun perin Blaze of Dawn.
Vierain siivin. Voitto 54. Suom. R. Säämänen. Viihdekirjat: Tapiola 1968. Alun perin Wings of Chaos.
Rikosnovellit:
Kaksoispeli, Seikkailujen Maailma 5/1950.
Kiristäjä ilmalaivassa, Isku 34/1936. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä.
Korkein oikeus, Seikkailujen Maailma 11/1949.
Lentävä ruumisarkku, Seikkailujen Maailma 2/1949.
Matkalippu kuolemaan, Seikkailujen Maailma 12/1953.Toinen laukaus, Isku 6/1937.
Kaksoispeli, Seikkailujen Maailma 5/1950.
Kiristäjä ilmalaivassa, Isku 34/1936. Julkaistu ilman kirjoittajan nimeä.
Korkein oikeus, Seikkailujen Maailma 11/1949.
Lentävä ruumisarkku, Seikkailujen Maailma 2/1949.
Matkalippu kuolemaan, Seikkailujen Maailma 12/1953.Toinen laukaus, Isku 6/1937.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti