Jonathan Craig

Tarkoitukseton murha käy vieläkin mielessä, jos pitää mainita suosikkipokkareita - erinomainen kirja. Bill Crider on blogissaan arvioinut pari muuta Craigin romaania, jotka vaikuttavat järjestään hyviltä.

Jonathan Craig oli Frank Smithin (1919—1984) salanimi; hän ei ole brittiläinen, päinvastoin kuin Simo Sjöblomin dekkaribibliografia antaa ymmärtää. Craig toimi alun perin sotilasneuvonantajana, vuonna 1945 hän oli presidentti Trumanin neuvonantajana Potsdamin kokouksessa.
Craigin ensimmäinen romaani oli Red-Headed Sinner (1953). Jo siinä näkyy Craigin pyrkimys realismiin ja poliisiromaanityyppiseen raportoivuuteen. Art Scottin mukaan Craigin poliisikirjoja voi hyvin verrata Ed McBainin vastaaviin, mutta Craigin romaaneista puuttuvat McBainin kirjoja luonnehtivat ”henkilöiden laaja kirjo, ideoiden paljous sekä dokumentaarisen aineiston kekseliäs käyttö”. Scottin mukaan Craigin poliisiromaanien paras puoli on terävä dialogi, jonka avulla rikosetsivä Pete Selby pääsee rikoksista selvyyteen.
Craig kirjoitti kymmenen Selby-romaania. Näistä ensimmäinen oli vuonna 1955 ilmestynyt The Dead Darling. Lisäksi Craig kirjoitti muutaman kirjan, jossa Selby ei esiinny. Näistä melkein kaikki ovat kioskikirjoja; Craigin vakiokustantaja oli Fawcett. Craig kirjoitti myös novelleja vuosina 1953—78 sellaisiin lehtiin kuin Manhunt, Private Eye ja Pursuit. Viimeisen romaaninsa Case of the Brazen Beauty Craig julkaisi jo 1966.
Craigin romaaneista on valitettavasti suomennettu vain yksi, Valkoinen alushame (1958). Siinä koko poliisiromaanilajityypin hyveet näkyvät selvästi: rikoksen arkisen selvittämisen kiehtovuus, näennäisesti melko tyhjänpäiväisen ja ilmeettömän dialogin jännittävyys, hitaasti auki purkautuvan tarinan seuraaminen. Craig luo ihmisille ja heidän toimilleen uskottavan ympäristön, mikä on tällaisessa kirjassa ensiarvoisen tärkeää, ja Pete Selby sekä hänen alaisensa ovat miellyttäviä ja kiinnostavia henkilöitä eikä heissä ilmene joidenkin alan myöhempien hahmojen tuskastuttavaa hermoilua. Craig on ollut aikanaan seksuaalisesti suorapuheinen kirjailija, mutta mauttomaksi hän ei herennyt. Huvittavaa on, että kirjaan näyttää suomennetun myös alkuperäisen kioskikirjan alkulehdellä ollut mainospätkä!
Craig-suomennoksista toinen, Tarkoitukseton murha (1957), on kutkuttava kertomus ammattitaitoisesta ja hiljaisesta palkkamurhaajasta, joka saa tehtäväkseen hoidella päiviltä 15-vuotiaan kaunottaren. Craig kuvaa uskottavasti nuoren, ylikehittyneen naisen viettelevyyttä. Asetelma on ironinen ja painajaismainen: jazzia soittava palkkamurhaaja Steve Carity on pahassa välikädessä toisaalta ihastuessaan tyttöön ja toisaalta suunnitellessaan tämän tappamista. Kirjassa onkin rutkasti perverssiä viritystä. Jotkut kohtaukset ovat erityisen jännittäviä; kohtaus, jossa Carity aikoo hukuttaa tytön keskellä yötä, on näistä jännittävin.
Craigilta on lisäksi suomennettu yksi novelli.

Romaanit:
Tarkoitukseton murha. Puuma 15. Suom. Matti Hossa. Viihdekirjat: Tapiola 1962. Alun perin So Young, So Wicked. Fawcett 1957.
Valkoinen alushame. Salama 80. Suom. Hannu Tolsa. Gummerus: Jyväskylä 1960. Alun perin Case of the Petticoat Murder. Fawcett 1958.

Novelli:
Lopeta tuo herroittelu! teoksessa Hirttäjän tusina. Kurki 27. Suom. Väinö Tervaskari ja Vankka Vankkoja. Tammi: Helsinki 1963.