torstaina, toukokuuta 10, 2007

E. Howard Hunt eli John Baxter


Äskettäin kuollut E. Howard Hunt oli vakoojataustansa lisäksi myös kirjailija. Hauskaa on - mitä en tässä mainitse -, että Gore Vidal kirjoitti 40-luvulla, aika pian sodan jälkeen, artikkelin, jossa hän piti tuolloin vielä muutaman mainstream-romaanin kirjoittanutta Huntia yhtenä tärkeimmistä amerikkalaisista kirjailijoista. Ed Gorman on tästä kirjoittanut blogissaan. En ole tällä välin lukenut yhtään Huntin kirjaa, en uutta enkä uudestaan, mutta mielipiteeni niistä saattaisi olla muuttunut.

John Baxter

John Baxterin oikea nimi on E. Howard Hunt. Hunt (1918-2007) on ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita herättävä hahmo: toimittajan ja diplomaatin urien jälkeen hän toimi USA:n puolustusministeriön palveluksessa, osallistui CIA-agenttina ollessaan Sikojen lahden maihinnousuun ja päätyi lopulta Richard Nixonin avustajana vankilaan Watergate-skandaalin tähden. Hunt oli yksi niistä, jotka murtautuivat demokraattien puoluetoimistoon. Paradoksaalista on se, että vaikka Hunt oli vuodesta 1942 alkaen julkaissut romaaneja ja vuodesta 1948 alkaen rikosromaaneja, hänen kirjojaan alettiin lukea vasta, kun niistä otettiin uusintapainoksia Watergate-skandaalin jälkeen. Miehestä, joka oli joka päivä uutisotsikoissa, tuli kertaheitolla suosittu kirjailija.
Huntin ensimmäinen rikosromaani oli Maelstrom (1948). Omalla nimellään Hunt on julkaissut vielä 1990-luvullakin — 1980-luvulla hänen vakiohahmonsa oli Jack Novak. Tunnetumpia ovat kuitenkin Huntin salanimillä kirjoittamat kirjat. David St. Johnin nimellä hän julkaisi 1950—60-luvulla kymmenen kirjaa salaisesta agentista nimeltä Peter Ward. Gordon Davisin nimellä Hunt kirjoitti viisi kirjaa samoina vuosikymmeninä. Robert Dietrichin nimellä julkaistut kirjat ovat kuitenkin tunnetuimpia ja suosituimpia. Useimmissa seikkailee Steve Bentley -niminen sankari, jonka ammatti on lajityypin erikoisimpia: hän on veroneuvoja. Hän vain joutuu tekemisiin rikosten ja rikollisten kanssa ja ryhtyy toimintaan — varsinaista syytä sille, että Bentley on veroneuvoja, ei kirjoista löydy.
Vain Dietrichin nimellä julkaistuja kirjoja on suomennettu. Omituista suomennoksissa (ja myös ruotsinnoksissa) on se, että ne on julkaistu John Baxterin nimellä. Simo Sjöblom väittää bibliografiassaan, ettei Baxter-nimeä esiinny luetteloissa, mikä on virhe, sillä Hunt julkaisi Baxterin nimellä kolme mainstream-romaania vuosina 1954—1962. Syytä siihen, miksi Dietrich-kirjat sitten on julkaistu Suomessa Baxterin nimellä, en ole saanut selville. [Enkä tiedä sitä vieläkään. - jn]
Murhaaja erehtyy
-kirjassa (1957) Bentley selvittää pienen eteläamerikkalaisen valtion suurlähettilään kassakaapista kadonneen mittaamattoman arvokkaan jalokiven katoamisen. Hunt rakentaa kirjassa juonen kaarta pitkällisesti ja hartaasti, mutta välillä vähän sekavasti. Sillä selvä -kirjassa (1960) Bentley kohtaa juuri hevosen selästä pudonneen nuoren naisen, joka tajutonta teeskennellessään laittaa Bentleyn taskuun avunpyynnön. Bentley ei ritarillisena miehenä voi kieltäytyä. Bentley-kirjoissa on vakavat sävynsä eikä niissä ole juurikaan muiden ajan kirjailijoiden — Richard S. Prather ja Henry Kane — suosimaa parodiaa ja itseironiaa, vaan Bentley todella on ritarillinen sankari. Hän ei juurikaan juopottele ja hänen sihteerinsä on vakava-mielinen rouvashenkilö. Lopullinen vakavuus kirjoista jää kuitenkin puuttumaan ja päällimmäisenä mieleen jää lajityypille ominainen naisviha. Murhaaja erehtyy -kirjassa Bentley rakastuu naiseen, jota hän on epäillyt murhaajaksi, mutta ei toisenlaisen totuuden tultua ilmi anna itselleen sittenkään periksi.
CIA-agentti Huntilta odottaisi äärioikeistolaisia kommentteja Spillanen tapaan, mutta ilmeisesti Hunt on kuitenkin kirjailijana sen verran tyylitietoinen, että hän on päättänyt jättää purskahdukset pois. Tilalla on kuitenkin nostalgista ja pinnallista haikailua vanhan maailman ja sen arvojen perään. Sillä selvä -kirjassa Bentley muistelee aikaa, jolloin maailmaa ei hallinnut raha. Murhaaja erehtyy -kirjassa tällaiset pohdinnat ovat painokkaampia, kun Bentleyn tähtäimessä ovat rikkaat joutilaat. Bentley itse sanoo kirjassa, ettei hän pidä ihmisistä, joiden ei tarvitse elääkseen tehdä työtä.
Paras Bentley-kirja on todennäköisesti Muitta mutkitta (1960), jossa Hunt on saavuttanut viihdyttävän tasapainon Bentleyn raskasmielisyyden ja tarinankerronnan välillä. Tarina alkaa ripeästi: Bentley todistaa strippariklubilla epämääräisen yksityisetsivän kolkkauksen heti sen jälkeen, kun yksityisetsivä on sujauttanut jotain hänen taskuunsa. Yksityisetsivä löytyy myöhemmin kammottavalla tavalla kuolleena. Tapaukseen ovat sekaantuneet niin kongressiedustaja Lansdale kuin kova gangsteri Francolini, jonka tyttöystävä strippaa klubilla.

Romaanit:
Luvallista riistaa. Manhattan 3. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1964. Alun perin Steve Bentley’s Calypso Caper. Dell 1961.
Muitta mutkitta. Manhattan 55. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1968. Alun perin End of a Stripper. Dell 1960.
Murha, rakkaani. Manhattan 82. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1971. Alun perin Curtains for a Lover. Lancer 1961.
Murhaaja erehtyy. Manhattan 22. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1965. Alun perin Murder on the Rocks. Dell 1957.
Pysy kylmänä. Manhattan 42. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Murder on Her Mind. Dell 1960.
Sievä tyttö. Manhattan 5. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1964. Alun perin Angel Eyes. Dell 1961.
Sillä selvä. Manhattan 46. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1967. Alun perin Mistress to Murder. Dell 1960.
Varmuuden vuoksi. Manhattan 18. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1965. Alun perin Be My Victim. Dell 1956.
Välttämätön paha. Manhattan 58. Suom. U. Maajärvi. Vaasa: Vaasa 1968. Alun perin The House on Q Street. Dell 1959.

Ei kommentteja: