Henry Bedford-Jones ei ehkä tarkalla tutkimisella kuuluisi Pulpografiaan lainkaan, koska hän ei ollut rikos-, vaan seikkailukirjailija. Oli miten oli, kiinnostava kirjailija hän kuitenkin on, ja yksi maailman tuotteliaimpia kirjoittajia, johon nyt suhtautuisin vähemmän kriittisesti. Pulpografiaa tehdessä tiesin aika vähän pulp-lehtien seikkailukirjallisuudesta, ja se on ruvennut kiinnostamaan minua vasta myöhemmin.
Henry James O’Brien Bedford-Jones eli H. Bedford-Jones (1887—1949) oli kanadalainen, Amerikkaan siirtynyt pulp-senttari, joka kirjoitti lähinnä seikkailutarinoita, mutta jonkin verran myös rikoskirjallisuutta. Bedford-Jones oli monien pulp-lehtien vakioavustaja ja kirjoitti mm. sellaisiin lehtiin kuin All Detective Magazine, Clues, Detective Fiction Weekly, jossa seikkaili hänen sarjasankarinsa timanttivaras Riley Dillon, ja Mystery Magazine, jossa seikkaili John Cabot, Kuminaamainen mies. Bedford-Jones kuuluu Arthur J. Burksin ja Max Brandin kanssa tuotteliaimpiin ja nopeimpiin pulp-kirjoittajiin: hänellä oli eri kirjoituskoneissa valmisteilla usein kaksi tai kolme tarinaa samaan aikaan. Bedford-Jones oli myös oman aikansa menestynein novellikirjailija.
Rikosromaaneja Bedford-Jones julkaisi vain kolme, vuosina 1921, 1924 ja 1930. Nimellä Donald F. Bedford hän kirjoitti tarinoita yhdessä Donald Frieden ja Kenneth Fearingin kanssa; Fearing on tunnetumpi Dagger of the Mindin (1941) ja The Big Clockin (1946) kirjoittajana. [Tämä tarkoittanee sitä, että Donald F. Bedford oli kolmen kirjoittajan käyttämä yhteinen salanimi - kohta saa luulemaan, että he tekivät yhteistyötä. Sitä en kuitenkaan usko. - jn]
Bedford-Jonesilta on suomennettu muutama novelli, joista useimmat sijoittuvat eksoottisiin ympäristöihin. "Skorpionin arvoituksessa" kiinalainen meripihkaskorpioni surmaa laivan miehistöä. Tarina on kerrottu miellyttävän taloudellisesti, mutta loppuratkaisu on arvattavissa ennalta. "Kostajassa" syyttömänä salakuljetuksesta tuomittu mies palaa Malaijille ja kostaa huijaajilleen. Tarina on melko tavanomainen, eikä Bedford-Jones saa siitä mitään kovin kiinnostavaa irti, pientä jännitettä lukuun ottamatta. Malaijille sijoittuu myös "Paholainen on kuollut", jossa Bedford-Jones yrittää laajempaa ja ehkä jopa Kiplingin tyyppistä otetta. Tähän hänen kykynsä eivät kuitenkaan riitä eivätkä tarinan eri osaset tunnu liittyvän toisiinsa mitenkään luontevasti. Kiinnostavampi on "Parhain kauppa", jossa yritetään selvittää, kuka ensimmäisenä keksi tehdä laivoja raudasta. Älyllisemmällä otteella tästä vaihtoehtohistoriaa läheltä liippaavasta jutusta olisi voinut saada melkein Jorge Luis Borgesia muistuttavan esseenovellin.
Kohtalainen on pitkähkö "Tarkkasilmä Gunn" (1951), jossa amerikkalainen lentäjä haaksirikkoutuu autiolle saarelle toisen maailmansodan aikaan ja tutustuu sekä muumioituneeseen että äänenä kummittelevaan merirosvoon. Rationaalinen loppuselvitys latistaa novellin tunnelmaa. Todennäköisesti paras Bedford-Jonesin suomennetuista seikkailunovelleista on "Aavekultaa", jossa kaksi Etelämeren seikkailijaa saa vihiä erikoisesta kulta-aarteesta. Novellin lopussa toinen miehistä, kyyninen ja pelottava Brent, tulee hempeämieliseksi eikä raaskikaan ottaa aarretta itselleen. Bedford-Jones luo tässä novellissa mainion jän-nitteen.
Poikkeavan aiheensa vuoksi hauska on "Espanjalaiset hansikkaat", jossa skotlantilainen aatelinen Thomas McNally pelastaa Ranskan kuninkaan Henrik IV:n salamurhaajien käsistä. Historialliset seikkailutarinat muodostivat pulp-lehdissä pienen, mutta selvästi erotettavan lajityypin. Bedford-Jonesin lisäksi joitain muitakin novelleja on suomennettu — esimerkiksi Max Brandin "Aarrelaiva" (Seikkailujen Maailma 10/1953).
Novellit:
Aavekultaa, Seikkailujen Maailma 11/1950.
Espanjalaiset hansikkaat, Seikkailujen Maailma 4-5/1949.
Kostaja, Seikkailujen Maailma 1/1937.
Paholainen on kuollut, Seikkailujen Maailma 2/1937.
Parhain kauppa, Seikkailujen Maailma 9/1949.
Skorpionin arvoitus, Seikkailujen Maailma 4/1950.
Taistellen voittoon, Lukemista Kaikille X/1953—5/1954. [tästä näköjään puuttuu numero, josta jatkokertomus alkaa; en tiedä sitä tällä hetkellä - jn]
Tarkkasilmä Gunn, Jännityslukemisto — Seikkailukertomuksia 41—44/1961. Alun perin Gimlet Eye Gunn, Weird Tales, syyskuu 1951. [Tarina ilmestyi tätä ennen jo Short Stories -lehdessä vuonna 1945. Weird Talesin julkaisu oli siis uudelleenjulkaisu. - jn]
Täysin kostettu teoksessa Seikkailujen vaaroja. Kanerva: Lahti 1947.
Vieraan lipun alla, Seikkailujen Maailma 9/1952.
Lännennovelli:
Seikkailu hiljaisella joella, Jännityslukemisto 20-22/1955.
Tässä on Bedford-Jonesista hyvä artikkeli ja tässä hänen haastattelunsa vuodelta 1926. Artikkelin kirjoittaja Peter Ruber on myös tehnyt Bedford-Jonesin elämäkerran, King of the Pulps, ja kirjailijalta on julkaistu paljon pelkästään pulp-lehdissä ilmestyneitä tekstejä uusina kirjoina. Vieressä oleva kirja on kiinnostava, koska siinä Cyrano de Bergerac ottaa mittaa d'Artagnanista! Olisipa tämmöinen suomennettu!
H. Bedford-Jones
Henry James O’Brien Bedford-Jones eli H. Bedford-Jones (1887—1949) oli kanadalainen, Amerikkaan siirtynyt pulp-senttari, joka kirjoitti lähinnä seikkailutarinoita, mutta jonkin verran myös rikoskirjallisuutta. Bedford-Jones oli monien pulp-lehtien vakioavustaja ja kirjoitti mm. sellaisiin lehtiin kuin All Detective Magazine, Clues, Detective Fiction Weekly, jossa seikkaili hänen sarjasankarinsa timanttivaras Riley Dillon, ja Mystery Magazine, jossa seikkaili John Cabot, Kuminaamainen mies. Bedford-Jones kuuluu Arthur J. Burksin ja Max Brandin kanssa tuotteliaimpiin ja nopeimpiin pulp-kirjoittajiin: hänellä oli eri kirjoituskoneissa valmisteilla usein kaksi tai kolme tarinaa samaan aikaan. Bedford-Jones oli myös oman aikansa menestynein novellikirjailija.
Rikosromaaneja Bedford-Jones julkaisi vain kolme, vuosina 1921, 1924 ja 1930. Nimellä Donald F. Bedford hän kirjoitti tarinoita yhdessä Donald Frieden ja Kenneth Fearingin kanssa; Fearing on tunnetumpi Dagger of the Mindin (1941) ja The Big Clockin (1946) kirjoittajana. [Tämä tarkoittanee sitä, että Donald F. Bedford oli kolmen kirjoittajan käyttämä yhteinen salanimi - kohta saa luulemaan, että he tekivät yhteistyötä. Sitä en kuitenkaan usko. - jn]
Bedford-Jonesilta on suomennettu muutama novelli, joista useimmat sijoittuvat eksoottisiin ympäristöihin. "Skorpionin arvoituksessa" kiinalainen meripihkaskorpioni surmaa laivan miehistöä. Tarina on kerrottu miellyttävän taloudellisesti, mutta loppuratkaisu on arvattavissa ennalta. "Kostajassa" syyttömänä salakuljetuksesta tuomittu mies palaa Malaijille ja kostaa huijaajilleen. Tarina on melko tavanomainen, eikä Bedford-Jones saa siitä mitään kovin kiinnostavaa irti, pientä jännitettä lukuun ottamatta. Malaijille sijoittuu myös "Paholainen on kuollut", jossa Bedford-Jones yrittää laajempaa ja ehkä jopa Kiplingin tyyppistä otetta. Tähän hänen kykynsä eivät kuitenkaan riitä eivätkä tarinan eri osaset tunnu liittyvän toisiinsa mitenkään luontevasti. Kiinnostavampi on "Parhain kauppa", jossa yritetään selvittää, kuka ensimmäisenä keksi tehdä laivoja raudasta. Älyllisemmällä otteella tästä vaihtoehtohistoriaa läheltä liippaavasta jutusta olisi voinut saada melkein Jorge Luis Borgesia muistuttavan esseenovellin.
Kohtalainen on pitkähkö "Tarkkasilmä Gunn" (1951), jossa amerikkalainen lentäjä haaksirikkoutuu autiolle saarelle toisen maailmansodan aikaan ja tutustuu sekä muumioituneeseen että äänenä kummittelevaan merirosvoon. Rationaalinen loppuselvitys latistaa novellin tunnelmaa. Todennäköisesti paras Bedford-Jonesin suomennetuista seikkailunovelleista on "Aavekultaa", jossa kaksi Etelämeren seikkailijaa saa vihiä erikoisesta kulta-aarteesta. Novellin lopussa toinen miehistä, kyyninen ja pelottava Brent, tulee hempeämieliseksi eikä raaskikaan ottaa aarretta itselleen. Bedford-Jones luo tässä novellissa mainion jän-nitteen.
Poikkeavan aiheensa vuoksi hauska on "Espanjalaiset hansikkaat", jossa skotlantilainen aatelinen Thomas McNally pelastaa Ranskan kuninkaan Henrik IV:n salamurhaajien käsistä. Historialliset seikkailutarinat muodostivat pulp-lehdissä pienen, mutta selvästi erotettavan lajityypin. Bedford-Jonesin lisäksi joitain muitakin novelleja on suomennettu — esimerkiksi Max Brandin "Aarrelaiva" (Seikkailujen Maailma 10/1953).
Novellit:Aavekultaa, Seikkailujen Maailma 11/1950.
Espanjalaiset hansikkaat, Seikkailujen Maailma 4-5/1949.
Kostaja, Seikkailujen Maailma 1/1937.
Paholainen on kuollut, Seikkailujen Maailma 2/1937.
Parhain kauppa, Seikkailujen Maailma 9/1949.
Skorpionin arvoitus, Seikkailujen Maailma 4/1950.
Taistellen voittoon, Lukemista Kaikille X/1953—5/1954. [tästä näköjään puuttuu numero, josta jatkokertomus alkaa; en tiedä sitä tällä hetkellä - jn]
Tarkkasilmä Gunn, Jännityslukemisto — Seikkailukertomuksia 41—44/1961. Alun perin Gimlet Eye Gunn, Weird Tales, syyskuu 1951. [Tarina ilmestyi tätä ennen jo Short Stories -lehdessä vuonna 1945. Weird Talesin julkaisu oli siis uudelleenjulkaisu. - jn]
Täysin kostettu teoksessa Seikkailujen vaaroja. Kanerva: Lahti 1947.
Vieraan lipun alla, Seikkailujen Maailma 9/1952.
Lännennovelli:
Seikkailu hiljaisella joella, Jännityslukemisto 20-22/1955.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti