torstaina, lokakuuta 11, 2007

Lou Cameron


Tässä vähän vaivaa se, etten kirjoittanut paljon mitään Longarmista - sarjahan on varmasti tärkein 1970-luvulla aloitetuista seksipitoisista länkkäreistä ja se ilmestyy edelleen, olisiko sarjassa jo jotain 350 eri osaa? Kirjoittajana on toiminut mm. James Reasoner. No, omalla nimellään Cameron ei ole kovin maineikas kirjoittaja.

Toinen tidbit, joka tästä jäi pois, oli, että Cameron oli alun perin kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä, joka työskenteli mm. Kuvitetuissa klassikoissa. Tässä on sivu, jossa on pari näytettä - ylempi näyttäisi olevan versio Richard Hughesin romaanista Hirmumyrsky Jamaikalla (tai jotain sinnepäin, en jaksa tarkistaa). Tässä pari kantta, joista yksi on Cameronin tekemä, ja täällä Paul Gravett mainitsee Cameronin pari kertaa, kutsuen häntä "sarjakuvien John Wayneksi"; miksi, sitä en tiedä. Tällaiset kytkökset ovat minusta aina loputtoman kiehtovia, en ihan tarkkaan osaa selittää miksi.

Lou Cameron (s. 1924) tunnetaan parhaiten lännenkirjailijana. Toimittuaan 1950-luvulla kuvittajana ja sarjakuvapiirtäjänä hän alkoi kirjoittaa vuonna 1960 sotakirjoja kioskipokkareina. Ensimmäisen lännenkirjansa Cameron julkaisi 1975 — kirjan Doc Travis pääosassa on, kuten arvata saattaa, Doc Travis. Travis seikkaili toisessakin kirjassa; Travis-tarinoiden sanotaan olevan humoristisia ja hauskoja. Cameron on julkaissut lännentarinoita myös yhteissalanimillä Tabor Evans ja Ramsey Thorne. Edellisellä nimellä Cameron kirjoitti Longarm-nimistä pornolännensarjaa. Cameron sai Western Writers of American jakaman Spur-palkinnon 1977.
Hämärän poluilla (1974) kertoo Frank Barca -nimisestä poliisista, jota ammutaan hänen vartioidessaan pidätettyä mafiapomoa. Luoti jää Barcan päähän ja hän päättää käyttää jäljellä olevan elinaikansa ampujan löytämiseen. Kirja on sekoitus mafiatarinaa ja tarinaa yksinäisestä poliisista, joka etsii rikolliset ohjeista ja säännöistä välittämättä. Barca on Honda-moottoripyörää ajava sankari, mutta hän ei ole yhtä väkivaltainen tai neuroottinen kuin vaikkapa Likainen Harry. Kirjan pelastaa paremmalle puolelle se, että se on lopultakin ennen kaikkea poliisiromaani. Barcan pakonomaista etsintää viitoittavat perinteiset todistajien kuulustelut ja rikollisten rutiininomaiset pidätykset. Toimintakohtauksia on vähemmän kuin luulisi ja näin ne ovat painokkaampia kuin jos niitä tarjoiltaisiin jatkuvalla tahdilla.
Matka kohti kadotusta (1981) kärsii samanlaisesta hajanaisuudesta. Kirja on puoleen väliin asti tiiviisti ja sujuvasti kerrottu tarina terroristeista, jotka varastavat kobolttia laboratoriosta ja kätkevät sen urheiluauton jäähdyttäjään. Auto varastetaan ja nopeasti tappavaa säteilyä levittävä auto käy Meksikossa asti saastuttamassa ihmisiä. Kirjassa on paikoitellen realistisen poliisiromaanin otetta, paikoitellen se muistuttaa polveilevine juonineen katastrofielokuvaa. Loppua kohden Cameronin kärsivällisyys pettää ja mukaan tulee tökeröitä seksikohtauksia.
Cameronin varhaistuotannon sotaromaaneista on suomennettu yksi. Punainen ympyrä (1961) on rento ja rakenteeltaan löysähkö jermutarina miehistä, jotka kuljettavat kuorma-autoilla ruokaa ja ammuksia rintamalle. Autoihin on maalattu punainen ympyrä — siitä kirjan nimi. Cameronilla on hyvä ote sodan arkipäiväisiin absurdiuksiin, ja toimintakohtauksia tärkeämmiksi nousevat pieni ja surullinen rakkaustarina ja sotilaiden päätön remuaminen naisten, salakuljettajien ja taitamattomien upseerien kanssa.
Cameronilta on suomennettu ainakin yksi novelli. ”Paholainen heittää bumerangia” kertoo australialaisen aboriginaalin ja valkoisen metsästäjän välisestä kaksin-kamppailusta.

Rikosromaanit:

Hämärän poluilla. Manhattan 146. Suom. M. Hossa. Vaasa: Vaasa 1978. Alun perin Barca. Berkley 1974.
Matka kohti kadotusta. Thriller 3. Suom. Antti Marttinen. Viihdeviikarit: Hyvinkää 1987. Alun perin The Hot Car. Avon 1981.
Sotaromaani:
Punainen ympyrä. Voitto 29. Suom. Matti Hossa. Viihdekirjat: Tapiola 1965. Alun perin The Big Red Ball. Fawcett 1961.

Novelli:
Paholainen heittää bumerangia, Mies 16/1959.

Ei kommentteja: