Pulpografia: T. T. Flynn

Tästä kiinnostavasta, mutta Suomessa huonosti, jos lainkaan, tunnetusta kirjailijasta löytyi tällainen artikkeli netistä, siinä kerrotaan enemmän hänen kiehtovasta ja monipolvisesta elämästään. Lisäksi Flynnin lännentarinoita ja -romaaneja on julkaistu uudestaan 2000-luvullakin, ja esimerkiksi James Reasoner on niitä kehunut.

Fred Ludekensin todella upeaa kuvitusta The Man from Laramie
-romaanin jatkokertomusversiosta,
joka ilmestyi Saturday Evening Postissa.

Thomas Theodore Flynn (1902—1979) tunnetaan lähinnä lännenkirjailijana, mutta hän on kirjoittanut myös dekkareita. Vuonna 1950 Flynn julkaisi kaksi rikosromaania, It’s Murder! ja Murder Caravan. Hänen tunnetuin kirjansa lienee The Man from Laramie (1954), johon Anthony Mannin samanniminen erinomainen klassikkoelokuva (1955) perustuu.
Flynniltä on suomennettu sekä lännen- että rikosnovelleja, joita hän kirjoitti paljon 1930-luvun pulp-lehtiin, kuten Dime Detectiveen ja Cluesiin. Flynnin pitkäikäisin sankari oli Dime Detectivessä seikkaillut Joe Maddox, joka harrasti vedonlyöntiä raviradoilla ja joutui samalla selvittelemään murhia. Maddox-novelleja ilmestyi kaikkiaan 35 kappaletta vuosina 1938—50.
Flynnin sirkusmaailmaan sijoittuvat novellit ovat eksoottisia ja niiden murhat verisiä ja mielipuolisia: pitkässä novellissa ”Sirkuskupoolin alla” sirkuksen lavalle marssitetaan elefanttien kannattelemassa tuolissa mies, jolta on pää katkaistu. Myös tavallisia rikoksia tehdään: novellissa ”Sirkusjunan palo” kaksi rautateiden etsivää estää kilpailevaa yritystä räjäyttämästä sirkuksen eläinjunaa. Näissä novelleissa Flynnin kertojanote on paikoin rasittavankin haparoiva ja usein yksioikoinen. Tämä voi tosin johtua myös suomennoksesta.
Parempia ovat vähemmän eksoottiset novellit, joissa seikkailevat ”tavalliset” yksityisetsivät ja rikosreportterit. Jälkimmäisiä edustaa Bill Jennings novellissa ”Satalintu laulaa kuolemaa”, jossa Jennings selvittää salaperäisesti kuolleen kiristäjän murhan. Jenningsin lehden kustantaja on sekaantunut murhaan, ja naiskauneuttakin on mukana. Hyvä perusnovelli, jossa on tosin joitain ristiriitaisuuksia. ”Kaksoisolento” on ehkä vielä parempi: päähenkilö Tom Delaney huomaa, että hänen kaksoisolentonsa esiintyy hänenä ja tekee sulavasti jalokivirikoksia. Novellin alussa on hyvä atmosfääri ja kohtaus, jossa poliisit kovistelevat Delaneyta, on erinomainen, mutta novelli päättyy aivan liian nopeasti.

”Menneisyyden varjoja” on tunnelmallinen noir-tarina entisestä kassakaappimiehestä, joka yrittää päästä eroon maineestaan ja kosii rikasta naista; poliisit kuitenkin haluavat hänet ratkaisemaan toisen kassakaappiekspertin murhaa. Mies joutuu palaamaan entiseen miljööseensä. ”Palavassa jäässä” vakuutusyhtiön työntekijä saa tehtäväkseen oudon testamentin: 25 000 dollaria sille, joka ratkaisee vakuutuksen ottajan tulevan kuoleman. Niinpä miestä pitää tietysti varjella — hän paljastuu kuitenkin rikolliseksi. Perhe joutuu tulilinjalle; loppuratkaisu on jännittävä ja ironinen. ”Harriganin viimeisessä urotyössä” eläkkeelle jäävä komisario ampuu nuoren huumeiden vaikutuksen alaisena olleen pojan. Harrigan vapautetaan virantoimituksesta, mutta pojan äidin syyttävät sanat mielessään hän päättää jäljittää marihuanaa kaupitelleet tyypit.
Näitä vaatimattomampi on ”Kuolema astuu näyttämölle”, jossa toimittaja Bill Somers seuraa läheltä jalokivinäytöstä. Jalokivet varastetaan, mutta Somers ratkaisee varkauden. ”Murhia matkan varrella” on tosikkomainen tarina pelurista, jonka kolkuttava omatunto panee ratkaisemaan hänelle pelimatkalla sattuneen omituisen jutun. Lyhyessä ”Gangsterin harhaluulossa” selvitellään pikkurikollisten touhuja; novellin väkivalta on yllättävän suorasukaista ja lakonista. Se onkin juoneltaan vaatimattoman tarinan paras ominaisuus.
Flynniltä on suomennettu myös pari lännennovellia. ”Hän taisteli yksin” kertoo syyttömänä tuomitusta miehestä, joka vankilasta päästyään saa kaupungin kovanaamat kimppuunsa. ”Pakolaisessa” vara-sheriffi Larry Remington saa vastaansa ihmiset, joita hän on luullut ystävikseen.

Rikosnovellit:
Gangsterin harhaluulo, Seikkailujen Maailma 7/1955.
Harriganin viimeinen urotyö, Seikkailujen Maailma 10/1950.
Kaksoisolento, Seikkailujen Maailma 6/1936.
Kuolema astuu näyttämölle, Seikkailujen Maailma 12/1953.
Menneisyyden varjoja, Seikkailujen Maailma 7/1950.
Murhia matkan varrella, Seikkailujen Maailma 4/1955.
Palavaa jäätä, Seikkailujen Maailma 10/1949.
Satakieli laulaa kuolemaa, Seikkailujen Maailma 4/1942.
Sirkusjunan palo, Seikkailujen Maailma 4/1950.
Sirkuskupoolin alla, Isku 46—50/1936.
Sirkuspaholainen, Seikkailujen Maailma 4/1940.

Lännennovellit:
Hän taisteli yksin, Seikkailujen Maailma 9/1956.
Pakolainen, Isku 50—52/1936.