Charles Alverson

Charles Alversonin (s. 1935) ura alkoi teoksella Tappava houkutus (1973), jossa pikkukaupungin pikkurikollinen uhkaa ravintolan pitäjää: jos tämä ei ota rikollista mukaan toimintaansa, hän tekee ravinto-loitsijan elämän hankalaksi.
Vaikka kirja on sekoitus kahdesta tuolloin vaikuttaneesta lajityypistä eli oman käden oikeus -tarinasta ja mafiakertomuksesta, se on itse asiassa hyvin shakespearelainen kertomus siitä, kuinka pahuus siittää pahuutta. Ravintolan pitäjä palkkaa huijariliikemiesveljensä neuvosta yksityisetsivän hoitamaan pikkurikollisen. Käy ilmi, että yksityisetsivä onkin katkeroitunut Vietnam-veteraani, joka haluaa käyttää keikkaa sekä hoitaakseen omia väkivaltaisia patoutumiaan että palatakseen alallaan pinnalle. Pikkurikollinen taas joutuu ongelmiin ”perheensä” kanssa ja pari taitamatonta toheloa liimautuu häneen kiinni voidakseen todistaa ”perheelle”, että he ovat kelpo liikemiehiä ja tappajia. Alverson kuvaa toisinaan melko rauhallisestikin ystävyyksien ja sitoumusten katoamista, sävy on jopa eleginen, varsinkin ”perheen” pomon tehdessä itsemurhan. Päähenkilö-ravintoloitsija on pieni kaljuuntuva juutalainen, joka ei selvästikään tiedä, miten väkivaltaisen maailman kanssa tulee toimia. Huonoimmillaan kirja on itsestään selvissä Kummisetää kopioivissa jaksoissa.
Tappavan houkutuksen jälkeen Alverson alkoi kirjoittaa sarjaa Joe Goodeysta. Sarja jäi kuitenkin kesken, ja Goodey-kirjoja ilmestyi vain kaksi, Goodey’s Last Stand (1975) ja Not Sleeping, Just Dead (1977). Goodey on poliisi, joka erotetaan hänen tapettuaan pormestarin serkun virantoimituksessa ja joka rupeaa yksityisetsiväksi. Alverson sanoi, että Goodey-sarja loppui, koska Goodey ei enää pysynyt vauhdissa mukana. Kirjoissa on kunnianosoituksia mm. Chandlerille.
Lewis Teaguen ohjaaman elokuvan Väkivallan kaupunki (1982) alkuperäinen nimi on Fighting Back, mutta kyseessä on eri tarina, vaikka elokuvassakin päähenkilö on ravintoloitsija. Sen sijaan en tiedä, onko Terry Gilliamin elokuvan Jabberwocky käsikirjoittaja sama Charles Alverson.

Romaani:
Tappava houkutus. Manhattan 142. Suom. J. V. Ilkka. Vaasa: Vaasa 1978. Alun perin Fighting Back. Bobbs 1973.

Monty Python -yhteys jäi vaivaamaan minua niin paljon, että kirjoitin tämmöisen pätkän muutama vuosi myöhemmin ja julkaisin Pulpissa:

Charles Alverson
Charles Alversonin kohdalla kirjoitan Pulpografiassa, etten tiedä, onko hän sama Charles Alverson, joka on merkitty Terry Gilliamin Jabberwocky-elokuvan käsikirjoittajaksi. Sittemmin on selvinnyt, että kyse on samasta Tappava houkutus –kirjan (1973) kirjoittaneesta Alversonista.
Chuck Alverson –nimellä hän toimi 1960-luvun alussa Harvey Kurtzmanin omistaman Help!-lehden toimitussihteerinä. Tältä paikalta hänet syrjäytti Terry Gilliam. Miehet ystävystyivät. Alverson ja Gilliam myös tekivät yhden kirjan yhdessä - Wonder Wart-Hog, Captain Crud & Other Super Stuff (Fawcett 1967), jossa tosin sanotaan, että toinen tekijä olisi Terry Gilman. Kirja sisältää nimensä perusteella ainakin Gilbert Sheltonin sarjakuvia – Wonder Wart-Hoghan oli hänen hahmonsa.
Erään Gilliamin tuoreehkon haastattelun mukaan Alverson elää nykyään Serbiassa, mentyään naimisiin toisen Monty Pythonin jäsenen, Terry Jonesin au pair –apulaisen kanssa. Haastattelun mukaan Alverson kirjoitti raportteja Bosnian sodasta, mutta minne, sitä Gilliam ei kerro.
Juri Nummelin