perjantaina, joulukuuta 04, 2015

Max Lindholmin haastattelu

Vanhalta disketiltä löytyi juttu, jonka tekemistä en enää muista. Juttu lienee ilmestynyt Turun Ylioppilaslehdessä, mutta varma en ole. Max Lindholmin elokuvaakaan en muista eikä hän tämän jälkeen näytä elokuvia tehneen, paitsi vuonna 2000 valmistui Takatalvi-niminen lyhäri. Takatalvi sai Tampereen lyhytelokuvajuhlilla Risto Jarvan palkinnon tuomariston kunniamaininnan. 

”Varastan kohtauksia koko ajan”
Nuori Max Lindholm haikailee 60-luvulle

- Varastan kohtauksia omissa käsikirjoituksissani koko ajan, siksi teen mieluummin toisten tarinoita, sanoo elokuvaohjaaja Max Lindholm.
- Kun näen Kieslowskin elokuvan, haluan itse tehdä Kieslowskin elokuvan. Teen Kieslowskia niin paljon, että ällöttää. Voisin tehdä vaikka Käpy selän alla -elokuvan uudestaan, Lindholm nauraa ja viittaa Psykon uuteen versioon.
Max Lindholmin kymmenminuuttinen elokuva Kylä, tie nähdään Tampereen elokuvajuhlilla kotimaisten lyhytelokuvien kilpailusarjassa. Elokuva kertoo Veerasta (Vilma Melasniemi), joka palaa kotikyläänsä kahdeksan vuoden jälkeen. Takautumina elokuvassa kerrotaan tapahtumat, jotka johtivat Veeran poislähtöön. Annika Salon käsikirjoitukseen perustuva Kylä, tie on valmistunut Turun ammattikorkeakoulun kulttuurilinjan toisen vuosikurssin lopputyönä; Lindholm opiskelee entisessä Tutvossa kolmatta vuotta, jäljellä on vielä puolitoista.

Pieni kaipuu maalle

Muun muassa Liedon Vanhalinnassa kuvattu Kylä, tie haikailee suomalaisen maaseudun perään. Mukana on myös nostalgista muistelua 70-luvusta.
- Siinä soitetaan paljon Baddingin ja Freemanin musiikkia. Pääosaa esittää Vilma Melasniemi, koska Jörn Donner -fanina halusin Kristiina Halkolan tyttären välttämättä mukaan, Lindholm nauraa.
- Käsikirjoittaja on kotoisin Forssan liepeiltä ja hänessä on paljon todellista kaipuuta maaseudulle. Se on oikeastaan hänen tarinansa, minä olen ihan tavallinen kaupunkilaispoika, 26-vuotias Lindholm sanoo ja jatkaa, että elokuvan nostalgisuus on niin tietoista, että kuva maaseudusta ja aikakaudesta on hyvin siloiteltu.
- Se on ihan tarkoituksellista. Varmaan 70-luvullakin oli ihan mälsää, mutta silti minulla on sinne koko ajan pieni kaipuu. Kaikki elää aina varmaan väärässä ajassa, Lindholm filosofoi.
- Elokuvasta tuli silti vähän liian kaunis.
Veeran poikaystävää kylältä näyttelee Juho Milonoff, jolla on Rikoksessa ja rakkaudessa merkittävä rooli. Lindholmin elokuvan pääosanesittäjät menivät naimisiin kuvausten päätyttyä. Mistään kuvausromanssista ei silti ollut kyse, vaan pari oli seurustellut jo kymmenen vuoden ajan.
- He asuivat minun luonani koko sen ajan, kun filmiä tehtiin, Lindholm kertoo.
Kolmas tärkeä henkilö on Joki-Matti, joka villitsee Veeran pään ja rohkaisee tätä lähtemään pois kotikylästä ja ryhtymään taiteilijaksi. Joki-Mattia esittää turkulainen näyttelijä Risto Salmi.
- Olen tehnyt jonkun verran teatterihommia, valaistuksia ja sen sellaisia, ja rohkaisin itseäni pyytämään Salmea elokuvaani. Hän suostui heti.
- Vähän pelkäsin ohjata tunnettua turkulaista ja kahta stadilaista näyttelijää, mutta he olivatkin ihan tavallisia ihmisiä, joille ei edes tarvinnut maksaa paljoa palkkaa.

Aivokato Turusta

Monet Lindholmin opiskelijakaverit ovat karanneet valmistumisen jälkeen Helsinkiin. Tampereen filmijuhlilla nähdään kahden muunkin Turussa opiskelleen töitä - kummatkin ohjaajat, Urho Kähkönen ja Kaisa Penttilä, asuvat nykyään Helsingissä. Kärsiikö Turku aivokadosta?
- Ehdottomasti. Eihän täällä ole paljon paikkoja, joissa tältä alalta voisi saada töitä. Yksi mainostoimisto ja Turku-TV, johon en mene, Lindholm vakuuttaa ja sanoo, että voisi tehdä töitä vaikka kaupunginteatterissa.
- Pitäisi koko ajan saada tehdä kunnon hommia. Jos menee johonkin Turku-TV:hen, niin unohtuu aika nopeasti. Mutta onneksi nyt on näyttöä, Lindholm sanoo. Kylä, tie onkin vakuuttava näyte: Tampereelle lähetetyistä 470 elokuvasta noin 35 pääsi läpi kilpailuun.
- Kilpailen samassa sarjassa kuin Sairaan kauniin maailman ohjaaja Jorma Lampela ja Kaupunkitarinoitten Esa Illi, jotka ovat molemmat tosi kovia tyyppejä.
- Suomessa on liikaa media-alan koulutusta, kristilliset opistot ja vastaavat lisäävät sitä koko ajan. Työttömyys alalla on aika kovaa, Lindholm sanoo, mutta korostaa, että Turkua ja ammattikorkeakoulun elokuvalinjaa arvostetaan.
- Muualla tiedetään, että täältä tulee hyviä tyyppejä.

Ei kommentteja: